Eipä olla vähään aikaan kirjoteltu kun menoa on piisannut ja vapaa-aikana on pitänyt vähän olla aloillaankin. Mutta nyt, sapatin ja juhannuksen kunniaksi, otettiin asiaksemme istua tähän turisemaan teille.
Sitten viime blogikirjotuksen jälkeen aika on lentänyt vauhdilla ja nyt ollaan jo kohta kesäkuun lopussa! Kiva ajatella, että voidaan olla täällä vielä 2 kuukautta :)
Tel Aviv 11.6.
Yksi paikka (niistä monista), joihin ei olla täällä tutustuttu on Tel Aviv, niinpä me lähdimme sinne yhtenä vapaapäivänä. Vapaapäivä sattui olemaan torstai niin ei tarvinnut välittää kauppojen aukioloista tai bussien aikatauluista, niin kuin perjantaisin ja lauantaisin. Me lähdettiin ja heti aamulla kahdeksan linja-autolla ja mukaan lähti Dorothee (Saksasta) ja Marianne (Sveitsistä). Me saadaan ottaa eväitä mukaan aamupalalta, joten lounaasta ei tarvitse välittää reissussa. Pitaleipä täyteen täytteitä, kananmunaa ja hedelmiä :P
Puoli päivää menikin kaupungilla shoppaillessa, kun suunnistettiin kohti rantaa. Ainoat tavarat mitä ostettiin oli apteekista... Tavaroiden hinnat oli aika samoissa luokissa kuin Suomessakin, esim tavallisessa vaatekaupassa. Jotkut "torikaupat" on sitten paljon edullisempia missä myydään vaatteita ja kenkiä. Täällä on muuten nyt kovaa muotia ns Goa-pussihousut, joita on melkein kaikilla voluilla ja kadunihmisillä. Pirta on jo parit kokeillut mutta ei ole vielä löytynyt niin täydellisiä että olisi viitsinyt ostaa, vaikka ne maksaakin vain n. 5 euroa. Etsintä jatkuu!
Tel Avivin keskustan alueella
Kolmen aikoihin me päädyttiin rannalle ja siellä sattumoisin törmättiin kolmeen muuhun voluun, jotka olivat lähteneet jo aamulla aiemmin Tel Aviviin. Rantasijainti oli tosi hyvä siinä mielessä, että vieressä oli kahvila minkä ulkopuolella oli vessat, missä pystyi vaihtamaan vaatteet. Täällä ei juuri missään rannoilla ole pukukoppeja!? Rannalla oli isoja katoksia, minka alla oli kiva olla lämpimässä kuitenkaan palamatta. Loppupäivä menikin lepposasti Välimeressä uidessa, varjossa makoillessa ja pelaillessa. Me haluttiin olla rannalla auringonlaskuun asti, ja olihan se taas hieno, vaikka meidän kamera ei edelleenkään sitä pysty kunnolla ikuistamaan. Joka kerta se jaksaa hämmästyttää kuinka nopeasti aurinko laskee täällä ja pimeä tulee todella yllättäen.
Välimeri
Tel Avivin pilvenpiirtäjiä taustalla
Volunteer-porukka ottamassa iisisti
Israelissa on sanonta "Haifassa tehdään töitä, Tel Avivissa juhlitaan ja Jerusalemissa rukoillaan" ja tämän kyllä huomasi. Ilmapiiri oli paljon länsimaalaisempi ja pinnallisempi kuin Jerusalemissa. Kaupunki ei itsessään tehnyt kovin suurta vaikutusta, mutta onhan siellä paljon aktiviteetteja. Rakennukset on tehty suurimmaksi osaksi vuoden 1948 jälkeen, joten se on aika uusi kaupunki. Tosin vanhat rakennukset on jo aika ränsistyneitä ja pilvenpiirtäjät tuovat erikoista kontrastia kaupunkimaisemaan.
Myös se loi erikoista tunnelmaa, kun rannan yli meni koko ajan lentokoneita, jotka laskeutuivat Tel Avivin lentokentälle. Loikoillessa pystyis bongaamaan koneita.
Kaikkiaan moni paikka jäi vielä näkemättä, mm. näköalakahvila pilvenpiirtäjän huipulla, joten täytyy yrittää keretä käymään Tel Avivissa uudelleen.
Goodbye parties
Parin viikon sisällä täältä on lähtenyt neljä volunteeria, joten me olemme päässeet pitämään juhlia lähtijöille pariin otteeseen. Ensin Anita lähti pari viikkoa sitten, Marianne lähti viikko sitten ja eilen lähti Evan ja Julia. Meillä on ollut tapana hankkia hyvää syötävää, pienet lahjat ja järjestää muuta kivaa ohjelmaa. Anitan juhlissa mentiin läheiseen Elvis-ravintolaan syömään amerikkalaista ruokaa.
Elvis-ravintola
Mariannen juhlissa tehtiin suklaabanaania ja bedueenipitaa nuotiolla. Kaksi hyvää uutta tuttavuutta :P
Marianne
Banaani-kääröt nuotiolla
Beduiini-pita
Evanin ja Julian juhlissa tarjoiltiin suomalaisia eli Finnish pancakes. Ne oli menestys! Taikinaa tehtiin 2,5 litraa ja hyvä ohje tuli Facebookista Raijalta. Eli mitä et löydä Googlesta, kysy Facesta!
Pirta lupasi ottaa letut kontolleen, joten torstaina töiden jälkeen piti ensin lähteä kauppaan ostamaan tarvikkeita. Me saatiin moshavin auto lainaan ja lähdettiin läheiseen juutalaiskylään Kirjat Jearimiin. Eka ostettiin ruokatarvikkeet, sitten toisesta kaupasta paistinpannuja ja muita keittiötarvikkeita. Ilta menikin lettuja paistellessa, Pirta paistoi melkein kaikki, ja Timo soitteli musiikkia läppäriltä.
Näppärä kahden levyn kannettava hella.
Muita tapahtumia
Viime tiistaina me lähdettiin kahden suomalaisen moshavilaisen kanssa suomalaisten raamattupiiriin lähelle Jerusalemia. Se pidettiin Keidas-nimisessä suomalaisten pitämässä majapaikassa ja opettajana oli suomalainen mies, jonka jotkut muistavatkin kristillisen kirjakaupan myyjänä Jaffa-portin viereltä. Ilta oli kiva ja oli kiva puhua suomea koko ilta.
Me ollaan pidetty volujen kanssa puutarhassa aamurukouksia klo 5.30-6.30 joka aamuna, paitsi sapattina. Se on aikaista, kyllä, mutta oikein hyvä ajankohta. Silloin on jo valoisaa, ja aurinko nousee ennen kuutta viereisen vuoren takaa. Timolla alkaakin heti työt 6.30 ja päivä lähtee reippaasti käyntiin. Täytyy vaan pitää huolta, että menee illalla ajoissa nukkumaan.
Pirta on nyt myös saanut ajoluvan golf-kärryihin, mikä helpottaa töitä. Töitä täällä onkin paiskittu, ja tekisi mieli pitää joskus lomaakin. Me aletaan tekemään nyt jonkun aikaa 6 työpäivän viikkoa, ja kerätään vapaapäiviä heinäkuun puoleenväliin, jolloin lähdetään kahdestaan reissuun johonkinpäin Israelia. Ollaan laskeskeltu, että silloin voisi pitää noin viikon vapaata putkeen. Ollaan saatu jo paljon hyviä majapaikkavinkkejä, joihin on edullista mennä kun kertoo olevansa volunteeri Jadista.
Eilen me käytiin Jerusalemissa ostoksilla, ja kerrankin me jopa ostettiin jotain! Mukaan löytyi Timolle sandaalit ja shortsit sekä pesuaineita. Lisäksi ostettiin israelilainen pre paid -liittymä varmuuden varalle. Taas me jouduttiin sapatti-sekaannukseen linja-autojen kanssa, kun aika meni shoppaillessa ja vasta 14.30 katsottiin aikatauluja milloin lähtee viimeinen linja-auto takaisin. Aikataulujen mukaan viimeinen linja-auto olisi lähtenyt klo 14.30 ja näin ollen siihen ei enää keretty. Me otettiin Sherut-taksi, eli yhteistaksi n. 10 hengelle, joka oli menossa Tel Aviviin. Kuskin kanssa sovittiin, että jäädään pois tuossa viereisessä kylässä. No, matkaa taittaessa taksi pysähtyi ja kuski oli sitä mieltä, että meidän pitää jäädä pois koska hän oli mielestään sanonut meille ajavansa vain sen kylän rajoille. Jos oltais kävelty sieltä asti, siihen olisi helposti mennyt parikin tuntia, mikä olisi ollut aika kauheaa kovassa helteessä ja mäkisessä maastossa. Ei mennyt kuin puoli minuuttia, niin linja-auto tuli paikalle ja sillä me päästiinkin ihan Jadin portin ulkopuolelle. Meillä todnäk on vanhentuneet linja-aikataulut ja sapattikin alkaa kesällä eri aikaan, riippuen auringonlaskusta, joten busseja kulkeekin myöhempään perjantaisin. Täällä tosiaan perjantai on kuin meidän lauantai, ja lauantai on kuin meidän sunnuntai. Paitsi täällä lauantain sapatti otetaan todella sapattina, eikä mikään juutalaispaikka ole auki.
Täällä on alkanut säät nyt lämmetä ja sen kyllä tuntee itsessään. Vettä pitäisi juoda koko ajan, että ei ole ihan läkähtynyt olo. Toivottavasti tähän vielä tottuu entisestään ennen heinä- ja elokuuta. Ollaan myös kuultu, että siellä on satanut paljon vettä. Varsinaisesti täällä ei ole vielä sadetta kaivannut, mutta sekin hetki voi vielä helteiden keskellä tulla.
Yksi asia, mikä täällä tuntuu erikoiselta on illat. Meillä on suht usein iltanuotio, jolloin ulkona on pimeää ja on tähtitaivas mutta silti ulkona on lämmin. Vaikka pimeisiin iltoihin on tottunut, niin silti ajatus Suomen valoisista kesäilloista tuntuu tosi kivalta.
Hyvää loppujuhannusta sinne ja kuulemisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti