Elämää ja elukoita

Moi!

Täällä sitä sattuu ja tapahtuu päivittäin. Onpahan ainakin jutun juurta :)

Viime lauantaina, sapattina, meillä oli vapaapäivä ja me lähdettiin Jerusalemiin. Meidän kaveri Jyväskylästä on ollut täällä puoli vuotta vaihto-opiskelijana. Sattumoisin Sonja löysi täältä Markin, ja nyt he ovat kihloissa. Me käytiin heidän seurakunnassa lauantaina, kun heitä siunattiin, ja sitten vietettiin päivää porukalla. Seurakunta oli tosi samantyyppinen kuin meidänkin ja yksi asia minkä siellä huomasi oli se, että hekin taputtaa musiikin aikana 1 ja 3 iskuilla. Suurin osa heistä oli venäjänjuutalaisia joten näyttäis tässä slaavilaisessa veressä olevan samat geenit tämänkin osalta.
Me ollaan tosi iloisia Sonjan puolesta! :) Sonja lähti Suomeen kesäksi ja palaa tänne elokuussa, joten sitten taas nähdään.

Mark ja Sonja

Sunnuntai meni töissä ja itseä parannellessa. Timo on nyt tervehtyny flunssasta ja mullakin alkaa ääni palailemaan. Maanantaina oli kanssa aika perustyöpäivä ja illalla neljän jälkeen mentiin saunaan. Siellä oli tosi hyvät löylyt ja me laitettiin salviaa löylyveteen tuoksua tuomaan. Oli aika suomalainen olo, mutta järvi puuttui. Ei oikein auttanut mennä ulos jäähdyttelemään helteeseen. Joskus saunaan voisi mennä vähän myöhemmin niin ulkona ei olisi niin kuuma. Aiemmin sitä ajatteli, että miten viitsii mennä saunaan tässä helteessä, mutta kyllä toi saunan lämpö on kuitenkin erilaista ja rentouttavaa.

Jadin sauna, miesten puoli

Ja tosiaankin maanantaiaamuna mulla oli taas käsissä hyttysenpistoja. Kutitti taas pitkin päivää ihan samaan tahtiin kuin ennenkin. Tosin ranteessa olevat pistokset alkoivat turvota päivän mittaan ja punainen viiva suonessa meni pikkuhiljaa ylöspäin kohti kyynärpäätä. Illallisen jälkeen näytin tätä yhdelle suomalaiselle moshavissa asuvalle naiselle, johon törmäsin yllättäen. Hän sanoi, että nyt pitää lähteä heti lääkäriin. Israelissa on tänä keväänä kirjoiteltu lehdissä ja puhuttu uutisissa pienestä hämähäkistä, mikä on myrkyllinen. Myös täällä moshavissa jokunen aika sitten sellainen hämähäkki puri yhtä naista jalkaan ja hänen tila kerkesi mennä pahaksi kun ei mennyt heti lääkäriin. Puremaan ei kuole, mutta se aiheuttaa ainakin kuumetta ja kipua.
Samainen Anne lähti viemään meitä päivystykseen Jerusalemiin. Siellä ei ollut yhtään jonoja ja päästiin suoraan hoitajalle. Ensin katsottiin verenpaine ja kuume, ne oli varmaankin ihan ok koska hoitaja ei maininnut niistä mitään. Kohta tulikin lääkäri ja hän kyseli hieman kysymyksiä. Oli kyllä hyvä, että matkassa oli mukana joku joka osasi kunnolla hepreaa. Lääkäri oli nähnyt samanlaisen tapauksen aiemmin viikolla, joten tiesi heti mitä lääkettä antaa. En edes tiedä mitä lääkettä se oli, mutta ei ainakaan penisilliiniä. Sain kivuliaan pistoksen takapuoleeni ja sitten piti levätä n. puoli tuntia sairaalassa. Lääke teki olon todella väsyneeksi ja hieman tokkuraiseksi. Sain vielä reseptin voiteeseen, mitä laitan pureman päälle, ja sekin käytiin ostamassa samantien apteekista. Lääkäri tuli maksamaan 520 shekeliä eli 94 euroa + lääke. Meidän piti maksaa summa heti sairaalassa ja nyt pitää laittaa Suomeen vakuutusyhtiölle papereita menemään. Onneksi on matkavakuutus!
Me tultiin vähän ennen klo 22 takaisin ja menin suoraan nukkumaan. Olin ihan pyörällä päästäni ja todella todella väsynyt. Nukahdin oikeastaan heti kun sänkyyn meni.
Arvoitukseksi jäi oliko tämä hämähäkin vai hyttysen purema, mutta nyt olen kuitenkin paremmassa kunnossa. Yön aikana puna on laskenut eikä ole noussut mitään kuumetta. Tänään ja huomenna meillä on vapaapäivät joten nyt voi muutenkin ottaa rennosti.
Kiitos kuitenkin moshavin porukalla ja erityisesti Liatille, meidän koordinaattorille, joka pisti asiat rullaamaan ja puhelimet pirisemään ja Annelle joka lähti viemään meitä. Ja kiitos tietty niille, jotka rukoili täällä mun puolesta! Eilen aika moni halus nähdä tän mun käden ja moni moshavin asukas oli huolissaan mun puolesta. Mutta olkaa tekin siellä Suomessa ihan rauhassa, sillä tilanne on nyt ohi ja mitään vakavaa ei tapahtunut!

Kävely ulkona

Tänä aamuna kun oltiin aamupalalla, aattelin että ihan kuin jotain tippu katosta lattialle ja sanoin siitä Timolle. Timolle tuli heti mieleen iso karvainen hämähäkki mikä nähtiin yks päivä aamupalalla, ja Timo katsoi heti lattialle. Siellä mennä viipotti jonkun sortin elukka, millä on älyttömästi jalkoja ja se oli ehkä alle 10 cm pitkä. En tiedä sen nimeä mutta sekin on myrkyllinen ja sitä on kuulemma vaikea saada kuolemaan... Jos se olisi tippunut parikymmentä senttiä enemmän oikealle, se olisi tullut suoraan meidän aamupalaan. Että kaikenmoista täällä näkeekin mihin ei ole Suomessa tottunut.

Muutenkin kehon reaktiot on täällä erilaisia kun Suomessa, johtuen eri bakteerikannoista ja aineista. Ruoka ei välttämättä ole pilaantunutta, mutta silti siitä voi helposti mennä maha sekaisin. Kuulemma tuoreen humuksen syömisestä voi tulla ikäviä seurauksia ja muutenkin kannattaa vähän katsoa mitä pistää suuhunsa ja missä.
Täällä on edelleen jyllännyt paha ja voimakas mahatauti moshavin asukkaiden ja volujen kesken ja eräs suomalainen poika, rippikoululaisia jotka ovat olleet täällä, joutui sairaalaan tiputukseen kun ei pysynyt enää mikään sisällä.

Vaikka täällä onkin nyt tapahtunut vaikka mitä, niin silti asiat on hyvin ja täällä on kiva olla. Joka päivä saa nauttia täällä olostaan, vaikka tekisi töitä tai olisi missä vain. Erityisesti Sonjan ja Markin kanssa vietetty päivä Jerusalemissa oli kivan rentouttava!