O l i p a h a n päivä!

Heippa!

Torstaina oli toinen vapaapäivä; siivoiltiin omaa huonetta ja oltiin rennosti lukien ja nukkuen. Torstai-iltana täällä oli saksalainen puhallinorkesteri esiintymässä ja oltiin kuuntelemassa sitä. Timoa paleli jo päivällä ja kurkku oli aika kipeä. Yöllä sitten nousi kuume -> ensimmäinen askel kohti balagania...

Saksalainen puhallinorkerteri



Perjantaina täällä oli kuin sapatti, vaikka ei ollutkaan lauantaita, koska on Shavuot-juhla. Shavuot (viikot) on elonkorjuujuhla ja nyt samaan aikaan on myös helluntai. Perjantaina päivävuorossa piti olla me ja Samuel. NO, Timo oli kuumeessa eli nukkumassa sängyssään, eli jäljelle jäi minä ja Sam. Aamu alkoi niin, että kiikutin respasta Timolle kuumemittaria, menin aamupalalle, vein Timolle aamupalaa ja alotin työt klo 8. Jos meidän "pomo" Maria ei ole paikalla, niin kuin hän ei pe & la ole, niin me saadaan respasta lista mitkä huoneet siivotaan. Meillä oli tehtävänä n. päälle 40 dailies-siivousta ja 2 total-siivousta. Koko aamupäivä me tehtiin liian tarkkaa työtä, eli pedattiin pedit, otettiin roskat, vaihdettiin pyyhkeet, pyyhittiin peilejä ja likaisimpia lattioita. Ja kuuden huoneen kohdalla siivouksen jälkeen muistin, että niihin huoneisiin olisi pitänyt vaihtaa lakanat, joten ei muuta kun sängyt taas auki ja lakanoita vaihtamaan. Lounaan jälkeen kuultiin, että sapattisiivous kattaa VAIN roskien tyhjennyksen ja pyyhkeiden vaihdon, jotten loppupäivä meni hieman helpommin sen kannalta.

Ongelma oli aamupäivällä myös se, että kumpikaan meistä (minä tai Samuel) ei saanut ajaa golf-kärryä. Siihen pitää saada pieni opastus erikseen vaikka olisikin saanut ajokortin omassa maassaan. Vasta n. klo 11 tienoilla Gal niminen työntekijä täältä antoi Samille luvan ajaa ja niin ollen ei tarvinnu enää kävellä kamppeiden kanssa edestakasin. Toi golf-kärry on sitten näppärä! Yleensä Timon töihin kuuluu, että se käy viemässä lakanat, pyyhkeet ja muut tarvittavat kamppeet huoneiden eteen, jotta meidän ei tarvitse kuskata niitä. Samoiten käy sitten ottamassa ne pois sieltä ja vie likaset pyyhkeet pyykkituvalle. Eli siis pyykkipaikalle talon alle.

Siinä välissä meillä sitten loppu wc-paperit ja niitä piti juosta hakemassa kontista, kunhan ensin löysi sen oikean kontin. Sitten eräs täällä työskentelevä juutalainen, joka ei puhu englantia, tuli meidän luokse ja jotenkin siinä päädyttiin semmoseen yhteisymmärrykseen että tiettyyn huoneeseen piti viedä patja lattialle... että ei muuta kun patjaa ettimään. Lopulta me ei edes viety sitä patjaa mihinkään huoneeseen, koska myöhemmin Sam tapasi samaisen miehen vaimonsa kanssa (vaimo puhui englantia) ja juttu olikin niin että toiseen huoneeseen piti vaihtaa aluslakana. Tää kertomus voi olla hieman sekavaa ja vaikeaselkoista, mutta semmonen oli kyllä koko päiväkin!

Kiitos Maritalle, hän halusi tulla auttamaan meitä ja teki melkein 10 huoneen siivouksen meidän puolesta. Koko päivän aikana muiden siivousten ja hämmennysten keskellä piti yrittää pestä pyykkiä niin paljon kuin mahdollista. Eli ei muuta kun jokaisessa mahdollisessa ja mahdottomassa välissä pyyhkeet kuivumaan ja uutta koneeseen. Lopulta lopetettiin työt 16.30 puoli tuntia työajan päättymisen jälkeen. Ainoa tauko oli lounas, muita taukoja ei kerennyt miettimäänkään. Mutta olipahan kyllä hullu työpäivä. Välillä mietti, että ei auta kun tehdä vaikka iltakymmeneen asti jos niikseen on, ja vettäkin olisi pitänyt juoda paljon enemmän kun oli kuitenkin tosi kuuma päivä ja joutu hiki hatussa menemään koko ajan pää kolmantena jalkana.

Täällä oli todella kirkas päivä, niin että näki Välimeren Tel Avivin takaa. Taisi olla ensimmäinen kerta kun näin sen täältä. Illalla me mentiin katsomaan volujen kanssa porukalla tuonne puutarhaan auringonlaskua. Se oli niiiiin kaunis! Toi meidän kamera ei pysty saamaan kun kymmenesosan siitä loistosta ja väreistä talteen. Aurinko laski meren taakse, ja nopeasti.
Sen jälkeen menin huoneeseen pitämään Timolle seuraa. Luettiin jonkun aikaa ja nukahdettiin klo 22. Ja kylläpä olikin ihanaa nukkua! Nukuin niin hyvin ja sikeesti, että tämä päivä on tuntunut jo paljon kivemmalta.





Osa volunteereista



Tänään Timo oli vielä kipeä ja oltiin taas päivävuorossa Samin kanssa kahdestaan klo 10-15. Tänään ei ollu kuin päälle 30 dailies-siivousta ja paljon paljon pyykättävää. Ei oikeestaan mitään erikoista. Työt lopetettiin silti klo 15.30 kun pyykkihommat piti viimeistellä järkevään tilanteeseen huomisaamua ajatellen. Lähes kaikki muut volut oli tänään vapaalla, ne kävi täällä seurakunnassa aamulla, oli piknikillä päivällä ja osa lähti vielä Jerusalemiin nyt illalla toiseen seurakuntaan.

Yksi asia, mikä tässä siivoushommassa tuntuu oudolta, on pyyhkeiden vaihto huoneista. Kaikki käytetyt pyyhkeet vaihdetaan joka päivä. Se tuntuu jotenkin liialliselta "hienoudelta" ja turhalta. Ei sitä kotonakaan joka päivä vaihda käytettyä kylpy- tai käsipyyhettä, varsinkin tämä maa jos mikä tarvitsee vettä. Mutta ei, tuolla sitä sitten pyykätään kaiket päivät... kyllähän se hieman säästäisi meidänkin työtä.
Tässä vielä hieman terveysasioita. Täällä on moni ollut nyt kipeänä. Volujen keskellä on liikkunut mahatautia, kuumetta ja flunssaa. Meillä ei ole Timon kanssa ollut suurempia ongelmia terveyden alueella, mitä tuo kuume. Olen ottanut joka päivä antihistamiinin ja nenäsuihkeen lääkärin määräysten mukaisesti ja olo on ollut ihan ok. Välillä on vähän tukossa, mutta ei ollut varsinaista ahdistusta. Huulet ja niiden ympärys on ollut tosi kuivana välillä, mutta nyt tilanne on parempi. Lopetin juomasta appelsiini- ja greippimehua ja luulen sen auttaneen tilannetta.

Me ollaan tässä puhuttu, että jos ei olla nyt parin viikon aikana saatu ruokamyrkytystä niin tuskin sitä enää tuleekaan. Täällä toi keittiötouhu näyttää välillä_hieman_epäilyttävältä. Keittiön väki ei ole täältä moshavilta ollenkaan. Se on ulkopuolinen arabi-yritys miltä ostetaan keittiöpalvelut. Se on aika tavallista, että lasit ja aterimet on likasia, vaikka onkin tullut pesusta. Se on jännä juttu, että Suomessa tosta sais hirveet sätkyt mutta täällä siihen on vaan tottunu. Kyllä se välillä vähän tuntuu että mitähän tästäkin seuraa kun tän pistää suuhunsa, mutta tähän asti on pärjätty. Mutta tota noinniin kyllä toi hygieniapassi vois olla aika kova vientituote!

Huomenna työt alkaa taas 7.30 ja sunnuntaista alkaa täällä uusi viikko. Tulipahan koettua aika kova päivä heti tässä alkupuolella niin tuskin säikähtää tulevia niin pahasti.

Heippa täältä Pirtsalta! Ja kuvitelkaa vain kuinka monta versiota täällä kuulee mun nimestä kun niitä tuntuu Suomessakin riittävän...

Jad Hashmona - pikkusuomi

Hei!

Tämä päivä meni Jerusalemissa ja uutena kokemuksena sain rakot pikkuvarpaiden pohjiin. Tuli käveltyä koko päivä; meillä oli ohjattu tunnellikierros vanhassa kaupungissa, Jerusalemissa. Kierros kesti n. 2,5 tuntia, alotettiin vanhan kaupungin katoilta ja sieltä siirryttiin tunneleihin. Tunneleissa oli Herodeksen ajalta järjettömän suuria kiviä. Tunnelit siis ovat temppelialueen muurien (itkumuuri) vierustalla ja me käytiin n. 10 m nykyisen katutason alapuolella. Isoin kivi on 12,5 m pitkä, syvyydeltään 4,5 m, korkeudeltaan 3,5 m ja painoltaan yli 500 tonnia!

Tunneleiden isoin kivi, mikä tosin näy edes kokonaan kuvassa



Me itkumuurilla


Laura ja Samuel



Tunnelikierroksen jälkeen käytiin syömässä falafelit, eli pitaleivän sisällä on rapeita ihania maukkaita kasvipyöryköitä, salaattia ja kastiketta. Siitä suunnattiin kohti linkkiasemaa ja matkalla pysähdyttiin syömään vohvelia jäätelöbaariin. Kun oltiin syöty vohveli (missä oli mausteena suklaakastiketta, kermavaahtoa, marjasorbettia ja kermakookosjäätelöä), huomattiin että poliisi oli tullut viereiselle aukealle ja se oli tyhjennetty ihmisistä. Se aukea on Ben Jehuda -kävelykauppakadun päädyssä. Hetken päästä poliisi ilmoitti jotain kovaäänisellä ja sitten meitä pyydettiin menemään kauemmaksi, vaikka ei kovin lähellä tapahtumapaikkaa oltukaan. Me lähdettiin kävelemään poispäin ja hetken päästä kuului räjähdys. Täällä Israelissa räjäytetään kaikki yksin jätetyt laukut, ihan kaiken varalta. En tiedä oliko tämän päivän tapahtumassa kyse pommista, yksin jätetystä laukusta vai mistä, mutta kyllä se pamaus pisti taas miettimään. Sitä ei vaan voi tietää Suomessa asustellessa millaisessa paineessa täällä ihmiset elää, kun koskaan ei voi tietää missä räjähtää. Nyt ei onneksi tullut uhreja.

Pikkusuomi

Täällä Jadissa asuu yllättävän paljon suomalaisia, tai suomalaisten sukulaisia ja suomea kuulee puhuttavan yllättävän usein. Lisäksi täällä on sauna, missä ei olla vielä käyty. Tosin viereisessä kylässä on pieni uimahalli, missä käytiin eilen uimassa. Sieltä löytyy myös kaksi saunaa: "dry sauna" ja höyrysauna. Kuivassa saunassa ei siis ole vettä, mitä voisi heittää kiukaalle, muuten sauna on samanlainen kun Suomessa. Seinällä oli jännä mittari, mikä ei suinkaan osoittanut lämpötilaa vaan aikaa kuinka kauan on turvallista olla saunassa. Mittari näytti 15.
Muita Suomeen liittyviä asioita täällä on mm. muurahaiset! Niitähän sitten löytyy ja jokapuolelta. Niitä on pieniä ja suuria ja kaikennäkösiä. Tämä olisi hyvä vierailupaikka muurahaisharrastajille! Täältä löytyy myös hyttysiä!! Jätettiin Ohvit kaikessa rauhassa kotiin, mutta täällä niille aineille olisi todellakin tarvetta. Täällä on jokaisessa huoneessa seinäpistokkeeseen liitettävä laite, joka levittää hyttysiä "pyörryttävää" ainetta.

Tänään illalla meillä oli voluille ilta, missä eräs täällä asuva Anja kertoi Jadin perustamisesta. Anja on yksi Jadin perustajajäsenistä ja on asunut täällä alusta asti. Israeliin hän taisi tulla 60-luvun lopulla. Aluksi täällä ei ollut mitään. Sitten oli taivasalla pieni keittiö, suihku, pyykkikattila ja pari kukkaistutusta. Siitä se sitten lähti ja koko ajan täällä on rakennettu lisää rakennuksia ja laajennettu toimintaa.

Suomalaiselle ja varsinkin sellaisille ihmisille kuin me, jotka tykkäävät organisoidusta toiminnasta sekä aikatauluista, tämä toiminta täällä välillä vaikuttaa tuskaiselta. Joskus sitä vaan ihmettelee miksi jotkut asiat hoidetaan tietyllä tavalla koska itse sen tekisi erilailla. Toisaalta se tekee varmasti hyvää, että oppii olemaan vähän rennommin ja elämään ilman kalenteria.

Nyt me ollaan oltu täällä viikko ja yleensä sitä tässä vaiheessa alkaa jo lähtemään kotiapäin reissuilta. Hassua ajatella, että täällä sitä ollaan vielä seuraavat kolme kuukautta. Tuntuu kuin täällä olisi ollut jo tosi kauan, toisaalta on vielä asioita mistä ei tiedä mitään.

Kello lähestyy taas 23 ja pitäisi joutua nukkumaan. Vaikka meillä on huomenna vapaapäivä, tarvitsee siltikin mennä ajoissa nukkumaan (mikä ei ole enää mahdollista) ja unta paljon. Tähän asti täällä on ollu tekemistä vaikka kuinka, ja vapaa-aikakin menee hujauksessa, joten huomenna pitää olla vaan aloillaan ja rauhottua.
Täällä alkaa juhla Shavuot, eli helluntai. Huomenna illalla on Pentecostal Eve ja perjantaina Pentecostal Day. En tiedä miten me päästään näihin juhliin osallistumaan.



Tässä vielä joitain videoita.


Tytöt siivoamassa.






Moadonin ympäristöä.

Balagan - בלגן

Balagan (בלגן) on hepreankielinen sana, joka tarkoittaa vapaasti käännettynä sekasotkua tai kaaosta. Kuvaava sana sikäli, että Yad Hashmonasta ainakin täkäläiset ja työntekijät käyttävät yleisesti sanaa Balagan. Kuvaa toisaalta Israelilaista mentaliteettia ja sitä, että täällä on työtä paljon tehtävänä ja työn määrä ja laatu ei aina ole kovin hyvin ennakoitavissa.

Tässä siis lyhyt kuvaus tämänpäiväsestä työstäni "talonmiehenä" (house man):
6:10 Herätys erittäin sikeästä unesta herätyskelloon. Aamutoimet...
6:30 Ulos huoneesta auringonpaisteeseen, ilmassa sellainen tunne että tulee jälleen helteinen päivä. Lämmin ilma on niin mukavaa, ei ole ikävä Suomen säitä. :) Hetken kävely mäen päälle Receptionin tienoille, jossa lattian lakaisua receptionin ympärillä. Pomoni Marian tapaan jo respassa heti aamusta työn touhussa, hän on keski-ikäinen venäjänjuutalainen nainen, joka on hyvin tehokas tapaus ja puhuu mukavan aksenttista englantia: "Rega... (suomeksi odota) Listen to me. You go and sweep there, make it clean and very nice. Beseder? (suomeksi vähän niinkuin "selvä?").
7:15 Olen saanut lakaisun hätäisesti valmiiksi respan ja kahvilan alueelta. Työnkuvaan kuuluisi periaatteessa vielä ottaa veden ja pesuaineen kanssa pahimmat tahrat kalkkikiveyksiltä pois, mutta aika loppuu totaalisesti kesken. Itseasiassa minun olisi pitänyt olla jo seitsemältä syömässä aamupalaa, mutta ei puolessa tunnissa ehdi tekemään mitä pitäisi. Onneksi Housekeepingin (siivoustiimit) työt alkavat vasta kahdeksalta, joten "no problem", ehdin syödä rauhassa aamupalan.
7:50 Aamupala syöty, haen golfkärryn ja teen ensimmäisen reissun pesulan puolelle. Omassa pesulassa pestään majoitusvieraiden pyyhkeet, muut pyykit pesetetään muualla. Sieltä Supply Roomiin, joka on Housekeepingin tukikohta.
8:00 Tapaaminen housekeepingin tyttöjen ja Marian kanssa Supply Roomissa. Siivottavien huoneiden listaa odotellessa on aikaa rupatella kaikessa rauhassa, aikaa meni ehkä noin puoli tuntia.
8:30 Koska tänään ei ole paljoa huoneita siivottavana, vain "dailies" eli kevyemmät siivoukset jossa vaihdetaan pyyhkeet, tyhjennetään roskikset ym. pientä, päädymme lakaisemaan ulkotiloja ensimmäiset puolitoista tuntia.
10:15 Takaisin supply roomiin jossa saadaan lista huoneista jotka pitää siivota.
10:30 Kun kaikki tarvittava tavara on koottu, eikun ajamaan autoa ympäriinsä aluetta. Ensin viemään kaikki tarvittava (pyyhkeet, siivousvälineet ym.) tytöille huoneiden edustalle. Yad Hashmonassa huoneet ovat aika kaukana toisistaan eri rakennuksissa joten auton apua tarvitaan kaikkien tavaroiden siirtelyssä. Seuraavaksi on vuorossa pesulan ja huoneiden välien ajamista, kun pitää viedä likaisia pyyhkeitä pesuun ja tuoda puhtaita supply roomiin ym. Lisäksi työnkuvaan kuuluu autella siivouksessa. Tätä tehdessä menee aika mukavasti yhden tienoille.
13:00 Oltaisiin menossa syömään, mutta ei voida mennä vielä, koska ruokalassa on aikamoinen ruuhka. Yadissa on iso konferenssi tänään, satoja yritysvieraita.

Ainiin, sananen konferensseista liittyen Balaganiin: Eräs Israel-niminen mies hoitaa täällä konferenssien ja häiden ym. järjestelyjä. Täällä niitä tuntuu olevankin aika usein, monta kertaa viikossa. Vasta päivää aiemmin täällä oli isot häät. Tämän viikon lopulla on iso Messiaaninen helluntaitapahtuma, johon odotetaan noin tuhatta vierasta. Israelin avuksi konferenssien järjestelyyn ei ole osoitettu erikseen vastuullisia volunteereja, vaan se menee vähän "tilanteen mukaan". Käytännössä se tarkoittaa sitä, että viime hetkellä tehdään hirveästi asioita lyhyessä ajassa pikahälytyksellä työtehtäviin. Esimerkiksi viime viikolla olin auttamassa Israelia häiden järjestelyihin liittyen, kannoin tuoleja ym. Sananmukaisesti juoksin miehen perässä paikasta toiseen ja hän antoi käskyjä mihin tuolit ja muut pitää kantaa ja miten ja juoksujalkaa niitä vietiin. Lopulta kaikki saatiin kuitenkin tehtyä kun erinäisten juoksukierrosten jälkeen saatiin paikalle hälytettyä lisää volunteereja auttamaan kaikissa mahdollisissa järjestelyissä. Tämä kuvaa mentaliteettia hyvin täällä: asiat saadaan lopulta tehtyä, mutta sitä ennen on iso balagan. Porukka juoksee ja kädet huitoo ja sanoja vaihdetaan paljon...

13:20 Lopulta mennään syömään, kun ollaan ensin juteltu puoli tuntia Marian kanssa supply roomissa siitä, että me ihan oikeasti ollaan oltu kohta seitsemän vuotta naimisissa.
14:00 Ruuan jälkeen mennään vaihtamaan huoneisiin lakanoita, jotka oli jo siivottu ja pedit pedattu, koska Maria oli unohtanut että niihin huoneisiin piti vaihtaa lakanatkin. Sitä ennen on kuitenkin muutamia muita huoneita siivottavana. Yksi siivoojista on vielä pois pelistä, koska hänen pitää olla iltapäivällä pari tuntia pois töistä että oppii tekemään iltavuoron. Paljon ajelua ympäriinsä ja satunnaisesti toimiviin radiopuhelimiin puhumista. Radiopuhelimien äänen huono laatu ja satunnainen toimivuus on aiheuttanut monia ylimääräisiä ajoreissuja ympäriinsä aiemminkin. Puhumattakaan, että aina ei muista ottaa auton kyytiin kaikkea mitä tarvitsee ja tilanteet muutenkin muuttuu lennossa.
15:30 Oltiin aiemmin Marian kanssa puhuttu, että volunteerien varastoon tarvitaan lisää pyyhkeitä ja lakanoita. Niitä hakemaan toisesta varastosta ja toiseen siirtämään sitten... Lisäksi on vielä tekemättä roskien haku ja tyhjennys kaikista ulkoroskiksista. Pirta onneksi auttoi roskisten kanssa, koska työaika oikeastaan olisi loppunut jo kello 15:00
16:25 Palautan auton paikalleen ja lähden töistä erinäisten viimehetken seikkailujen jälkeen.

Tällainen siis tyypillinen päivä töissä täällä Yad Hashmonassa. :)

- Timo

Me lyötiin hynttyyt yhteen hollantilaisen ja brasilialaisen miesten kanssa, ja päätettiin alottaa ylistysillat. Tänään oli toinen kerta kun kokoonnuttiin yhteen, ja mahtavaa oli, vaikkakin ihmiset on aika erilaisista taustoista ja meininki saattaa välillä olla hieman erilaista mihin on tottunut omassa seurakunnassa. Jatkossa meininki varmasti tulee parantumaan entisestään kun saadaan porukkaa lisää mukaan.

Huomenna me lähdetään Lauran ja Samuelin mukaan Jerusalemiin kolmen tunnin opastetulle tunnelikierrokselle vanhan kaupungin alle itkumuurin lähelle. Laura ja Samuel on sisarukset Kaliforniasta. Varmasti lisäillään tänne kuvia siitä reissusta.

Lisäksi mieli tekis kertoa miten suomalainen näkee tämmösen moshav-meiningin, mutta se jää toiselle kerralle koska kello on jo 23 ja pitää joutua nukkumaan, että huomenna taas jaksaa.

- Pirta


Moadon (kerhohuone) missä volunteerit, ja jotkut Moshavin asukkaat, viettävät aikaa.




Tässä videota ruokasalista, missä syödään, ja ympäristöstä.

Lisää videoita

Ensimmäisessä videossa näkyy meidän pyykkäystyöpaikka, rennosti talon alla. Siellä pestään vieraiden pyyhkeet ja ne kuivuu ulkona.



Toisessa videossa Timo on töissä Esdrasin kanssa talonmiehen hommissa, eli roskien ja pyykkien yms kuskaamista ja muuta auttelua.

Alkukuulumisia

Yllä Tel Avivin valot Jadista katsottuna.


Tässä on ulkoapäin ruokasali.


Tässä kuva Biblical Gardenista, eli raamatullisesta puutarhasta.


Timo siinä paikalla, mistä on otettu kuva myös Tel Avivin iltavaloista.


Puutarhan viheriötä.


Josh ja Nelson laittamassa uutta kattoa paikoilleen.


Puutarhasta.


Meidän huoneen ovelta.


Eka video on meidän huoneesta.


Toinen video on meidän huoneen ympäristöstä.



Moni on kysynyt miten menee ja millaista täällä on, joten tässä on kaikille yhteisiä kuulumisia.

Matka meni hyvin. Illalla lähdettiin Helsinki-Vantaalta Air Balticin koneella Riikaan. Siellä oltiin about 22-24 ja siitä jatkettiin yölennolla Tel Aviviin, jossa oltiin neljän jälkeen aamuyöllä. Kaikki meni lennolla hyvin, ja samoin lentokentällä. Me saatiin turistiviisumi kolmeksi kuukaudeksi, siitä kohta lisää. Lentokentällä otettiin sherut-taksi, heti kun ne vaan suostu ottamaan meidät kyytiin. Sherut on joukkotaksi, joten se maksaa vähemmän. Kaksi kuskia pompotteli meitä toisilleen kun kumpikin väitti ettei tiedä missä tämä paikka on (vaikka tiesivät) ja sanoivat että kestää kauan ajaa tänne. Mutta lopulta päästiin kyytiin ja perille asti.

Eka päivä meillä oli vapaata, saatiin katella paikkoja ja nukkua. Me ollaan Timon kanssa kumpikin housekeeping tiimissä eli siivouksessa ja muussa hommailussa, jotta saadaan samantyyppiset aikataulut. Meillä on myös samat vapaapäivät. Meitä kohdellaan täällä vähän kun "pakettina" sillä ollaan ainoa aviopari täällä volujen keskuudessa. Täällä on kyllä myös veli ja sisko sekä seurusteleva pari. Tähän mennessä mä oon siivonnu noita guest house -huoneita, eli niitä mihin vieraat tulee. Me tehdään joko totaali- tai päiväsiivous, riippuen onko vieraat monta yötä. Totaalisiivoukseen kuuluu lakanoiden ja pyyhkeiden vaihto, pölyt, vessan siivous, lattiat ja "pikkutavaroiden" lisääminen. Päiväsiivousta en oo vielä tehny, mutta se on sama pienemmässä muodossa. Timosta tulee houseman, joka ajelee pienellä golfkärryllä, hakee tavaroita ja vie paikasta toiseen ja auttelee siellä missä tarvii. Esim. paikkojen järjestelyssä, sillä täällä järjesteään kokouksia ja häitä sun muita menoja, ja paikkoja pitää järjestellä, kannella tuoleja ja pöytiä yms. Täällä voi joutua joskus muihinkin hommiin, esim. eilen ohi mennen autoin amerikkalaista vanhempaa paria kantamaan matkalaukkuja heidän autosta huoneeseen, sain siitä 2 dollaria tippiä siltä mieheltä :)

Ruokaa täällä saa aamupalalla, lounaalla ja illallisella. Lisäksi voidaan ottaa leipää ja hedelmiä itselle huoneeseen jemmaan. Ei kyllä kovin usein pääse nälkä yllättämään, ruoka on hyvää eikä niin raskasta kuin Suomessa. Ja kolme kertaa päivässä on myös jälkkärikakkuja, niitä täytyy syödä aina kun mahdollista, sillä ne on NIIN hyviä! Vettä ja kahvia voidaan käydä juomassa ilmatteeksi millon vaan. Täällä ei juuri rahaa mene, jos ei halua limsaa tai jäätelöä ostaa.

Muita vapaaehtoisia täällä on todella paljon. Meitä on nyt noin 20, mutta kaikki niistä ei ole koko kesää. Eli porukka tulee vaihtumaan kesän mittaan. Jotkut ovat olleet täällä puoli vuotta, jotkut vasta viikon. Meitä on edustettuna Suomesta (5), USA:sta, Brasilista, Saksasta (9), Sveitsistä, Kanadasta, Hollannista ja Meksikosta. Nuorin vapaaehtoinen taitaa olla 18 vuotta ja vanhin vähän päälle 60 vuotta. Osalla on ollut ongelmia saada viisumia tarpeeksi pitälle ajalle, siihen on montakin syytä mitkä ei johdu ihmisistä vaan enemmän byrokratiasta yms. Vapaaehtoisten "johtaja" selvittelee asioita ja yrittää saada viisumi-asiat hoidettua. Moni, kuten me, on jo ostanut paluulipun tietylle päivälle, joten olisi hyvä saada maassaololupa siihen asti. Mutta vaikka me ei saataiskaan niin meillä se ei ole kuin parista viikosta kiinni. Mutta tässä on koko kesä aikaa asioiden tapahtua, katsotaan miten käy.
Volujen kesken puhutaan enkkua, koska kaikki ymmärtää sitä. Vielä ei olla paljon puhuttu hepreaa, mutta varmaan siihenkin tulee hyviä mahdollisuuksia.

Vapaa-ajalla täällä voi olla miten haluaa. Useina päivinä työt loppuu sitten kun tarvittavat hommat on hoidettu, vaikka työaikaa olisikin vielä jäljellä. Aikaa vietetään täällä kerhohuoneella, missä on ilmainen langaton netti käytettävissä. Lähiseudulla on uima-allas ja punttisali mutta siellä ei olla vielä käyty. Eilen käytiin Jerusalemissa tapaamassa meidän kaveria Sonjaa ja huomenna sapattina mennään sinne taas kun meillä on vapaapäivä. Bussilippu täältä Jerusalemiin maksaa 8,10 sekeliä eli n. 1,50 €/hlö. Seuraava volunteerien yhteinen matka on 1.-2.6. Pohjois-Israeliin, me lähdetään sinne mukaan.

Ilmat on ollu lämpimät, varsinkin keskipäivällä on kuumin aika kun aurinko porottaa suoraan. Ollaan käytetty paljon aurinkorasvaa ettei heti alussa iho pääse palamaan. Illalla aurinko laskee n. klo 20 ja sitten tulee hieman viileempää, että tekee mieli pistää pidempää hihaa päälle.

Me katsotaan sähköpostit lähes päivittäin, ja yritetään vastata heti kun keretään.
Kirjotellaan taas kun tulee uutta kerrottavaa, ensi viikollakin on jo varmasti paremmin sisällä asioissa kun nyt, ollaan kuitenkin oltu täällä vasta pari päivää.

Lehitraot!

Ensimmäinen päivä

Heippa täältä Yad Hashmonasta!

Lento ja maahantulo meni hyvin, mitä nyt taksikuski ei olisi halunnut heittää meitä perille asti, silti tänne päästiin. Ensimmäinen päivä on mennyt paikkaa tarkastellessa, nukkuessa ja tutustuessa ihmisiin. Tänään siis oli vapaapäivä ja huomenna alkaa työt klo 7.30 aamulla. Alamme työskentelemään housekeepingissä, eli siivouksessa. Tarkempia työvuoroja ei vielä tiedä.

Paikkana tämä on todella kaunis ja rauhallinen, ja ruoka on hyvää! Ruokaa saakin kolme kertaa päivässä, ja aina jälkkärin kera :P Koko ajan kuuluu kyyhkyjen kujerrus ja täällä on perinteinen israelilainen tuoksu ilmassa. Päivällä oli jo aika kuuma, nyt illalla tuuli on viileä ja tekee mieli pistää pitkää hihaa päälle. Täytyy olla varovainen ettei iho pääse palamaan näillä helteillä.

Vapaaehtoisia, eli voluja, on tällä hetkellä n. 20, joista kaikkia emme ole vielä tavanneet. Volut ovat Suomesta (meitä on yhteensä 5), Saksasta, Brasiliasta, Kanadasta, Jenkeistä ja olikohan Sveitsistä. Tällä hetkellä maahan tullessa voi olla ongelmia saada viisumia, me saatiin nyt kolmeksi kuukaudeksi turistiviisumi. Toivottavasti saadaan koko ajalle... Yksi volu sai viisumin vain kahdelle viikolle.

Tässä pikkupäivitys, nyt pitää taas mennä. Kirjotellaan kun keretään!

Lentokentällä

...tästä se lähtee! :)

Olemme täällä Helsinki-Vantaan lentokentällä, tunnin päästä alkaa boarding lentokoneeseen, siitä reilun tunnin lento Riikaan, ja sieltä puoliltaöin lento Tel-Aviviin. Perillä olemme neljän jälkeen aamuyöstä josta jatkamme sherut-taksilla Yad Hashmonaan.

Tunnelmat ovat väsyneet, mutta onnelliset. Nyt on ensimmäinen vapaa hetki pitkiin aikoihin. Viime viikot ovat menneet töissä, opiskelussa, asunnon ja matkan järjestelyissä, seurakunnassa ynnämuussa. Kiitos Herralle, saimme vuokralaiset asuntoomme kesän ajaksi, riittävästi rahaa matkalle ihmeen kautta, joten nyt on helpottunut olo lähteä matkalle - kaikki on valmiina, kaikki on etukäteen valmistettu, näin uskomme.

Tässä vaiheessa ei vielä tarkalleen tiedä, mitä edessä odottaa, mutta kerromme siitä sitten myöhemmin kun itsekin tiedämme. Tarkoitus on pitää yhteyksiä Suomeen, toivottavasti kuulemme sieltäkin!